Tonttulassa sijaitseva Seitakivi perustuu lastenkirjaan Keltanuttuinen Tonttu ja Seitakiven Salaisuus. Tarinan mukaan Ukko- ylijumala lähetti Lapinmaahan viisauden kiven Seidan ja sen tehtävänä on vartioida tasapainoa kaikkien sen asukkaiden kesken. Seitakivi on maahisten salainen valtakunta, joka koostuu 23 erilaisesta maahis- ja tonttuaiheisesta elämyksestä
Seitakiven salaiseen maailman pääset tutustumaan Tottulan ohjatuilla retkillä.
Hiljaa, oikein hiljaa Tonttulan polkuja Piiloa kohti astuessasi, voit kuulla ihmeellisen korvia hellivän äänen. Se tulee Maahisten salaisesta valtakunnasta.
Näet suuren kiven, minkä päällä on joskus kauan sitten kasvanut jättiläiskuusi. Kuusesta jäljellä olevan vanhan kannon sisällä on AVARITIN pesä. Siellä asusteleva suuri Avaritti vahtii tarkoilla silmillä kaikkia Seitakiveä lähestyviä. Satojen vuosien ajan ovat kuusen juuret kiinnittyneet kiven halkeamiin.
Olet saapunut Seitakivelle.
Sen järkälemäinen ovi aukeaa narahtaen. Astu rohkeasti sisään, kohtaat jotain ennenkokematonta ja jännittävää. Olet ensimmäisen kerran maahisten maanalaisessa valtakunnassa, missä tontut, ihmiset, maahiset ja muu metsän kansa elävät sulassa sovussa toisiaan kunnioittaen ja auttaen.
Yhteistyön voima!
Yhteistyössä on voimaa! Tiedäthän sinäkin, että yksin on aika tylsää leikkiä, ja yksin asiat tuntuvat monesti paljon raskaammilta. Kun pyytää kaverilta apua, tai mukaan leikkiin on se molemmille mukavampaa! Oletko huomannut jonkun leikkivän aina yksin? Pyydä rohkeasti yksinäinenkin mukaan leikkiin, niin voit tehdä hänen päivästään parhaan ikinä!
Erityisesti täällä Lapissa, missä on aina ollut runsaasti tonttuja ja maahisia, on ihmisten ja näiden kahden erilaisen asukkaan yhteiselo ollut elintärkeää. Tontut ovat tukeneet ja maahiset auttaneet Lapin ihmisiä porojen hoidossa ja ravinnon etsimisessä vuosituhansien ajan sekä kaikessa elämässä selviämisessä – yksin ei täällä selviä kukaan.
Kulttuurista iloa!
Tonttulassa arvostetaan kulttuuria! Laulu, musiikki, tanssi, kuvataide ja kaikki muut tuovat iloa ja valoa kaamoksen pimeimpänäkin hetkenä. Myös Seitakiven Maahiset rakastavat musiikkia, ja kannustammekin kaikkia laulamaan sielunsa kyllyydestä, tanssimaan kesäsateessa ja piirtämään tikku-ukkoja hiekkaan!
Seitakiven muusikot ovat risumaahisia, jotka säveltävät mitä eriskummallisimpia sävellyksiä. Maahiset ovat perustaneet Seitakiveen oman orkesterinkin. Maahisten suosikkisoitin rumpujen, kitaran, haitarin, klarinetin lisäksi on pajupilli!
Rohkaisemme maistelemaan uusia makuja!
On selvää, että kaikilla on omat lempiruokansa. Maahisetkin tietävät, että on erittäin tärkeää syödä monipuolisesti, jotta pysyisi reippaana ja vetreänä pitkään. Koska sinä olet viimeksi uskaltanut maistaa jotakin uutta ruokaa? Tonttujen keittiössä kotileikin leikkiminen on sallittua, mutta muistathan laittaa tavarat takaisin omille paikoilleen leikin päätyttyä. Olisiko tänään ruokana parsakaalitikkareita, vai kalapullia ja kaalijäätelöä?
Tonttujen keittiössä on aina täysi touhu päällä. On kilinää ja kalinaa. Koko tonttuperhe kokoontuu yhteen suunnittelemaan tulevaa puiden rätistessä takassa ja hellassa. Yhdessä pussitetaan jauhot, keitellään puurot ja leivotaan leipäset, joista toisinaan tietysti osansa saa myös yläpuolen maahisten perhekunta.
Pidä huolta pienemmistä
Maahiset ovat pieniä, ihmisen muotoisia metsänasukkaita, jotka kyllä muistavat, jos joku kiusaa pienempiään, kohtelee huonosti pikkuveljeä tai on ilkeä lemmikilleen. Oletko koskaan kompastunut metsässä syyttä? Tähän voi olla syynä se, ettet ole käyttäytynyt kivasti jotakin kaveriasi kohtaan. Kaikki olemme täällä yhtä arvokkaita. Pidetään huolta toinen toisistamme.
Seitakivi on varsinaista maahisten eli maanalaisten asukkaiden valtakuntaa. Pieniä kun ovat, niin heidän karjansakin, porot ja lehmät myös pienikokoisia. Niin Seitakiven kuin muidenkin maanalaisten asumusten maahisilla on tarkat tavat ja säännöt, jotka kulkevat perintönä sukupolvelta toiselle. Kuri ja järjestys luovat turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin.
Kierrättäminen kunniaan
Meillä on vain yksi koti. Yksi maapallo, Seitakiven väki haluaa muistuttaa kaikkia kierrättämisen tärkeydestä! Maahiset eivät pidä siitä, että tavarat heitetään surutta roskiin. Nehän pitää kierrättää! Muistutamme lempikenkiesi mentyä rikki, että ne voi viedä suutarille korjattavaksi mieluummin kuin että ne heittäisi luontoa kuormittamaan. Maahiset inhoavat sydänjuuriaan myöten roskaamista. Jos heität roskia luontoon, maahiset saattavat laittaa sinut kiertämään metsään ympyrää. Roskaton retkeily ja kierrätys kunniaan!
Pajahiset eli pajassa työskentelevät maahiset ovat aina pajamaahisten jälkeläisiä. Heidän käsissään syntyvät niin kengät ihmisten hevosille kuin taotut reikelit ym. tonttujenkin tarpeisiin. Kenkiä ja esineitä valmistetaan myös ennakkoluulottomasti kierrättämällä!
Käsitöiden taito on tärkeää!
Käsityötaito on tärkeä ja tarpeellinen. Osaatko sinä pujottaa langan neulan silmään ja korjata reiän villasukassa? Maahiset kannustavat kaikkia opettelemaan tavaroiden ja kamppeiden korjaamisen jalon taidon. Jos et itse osaa, voit pyytää apua mummolta tai isoisältä käsitöiden kanssa ja hupsista keikkaa! Teillähän saattaa olla yhdessä touhutessa mukavaa! Uusien taitojen oppiminen on kivaa!
Ompelimossa vanha ja vähän uupunut isoisoisoäiti opettaa pikkumaahisille käsitöitä. Pikkumaahiset oppivat nopeasti, miten kankaita, verkkopusseja ja kaikkia maahisten tarvitsemia asusteita ja tarvikkeita valmistetaan.
Omavaraisuuden tärkeydestä!
Omavaraisuus on Lapissa tärkeää, koska kauppoihin on pitkä matka. Lyhyen Lapin kesän aikana kasvatetaan kaikki mahdollinen ravinnoksi. Kesällä riittää touhua, kun istutetaan perunat, kerätään kuusenkerkät, marjat, sienet ja säilötään ne talven varalle Taikaperunakellariin. Oletko sinä kasvattanut koskaan mitään? Kasvien kasvattaminen on mukavaa! Parvekelaatikossakin voi kasvattaa kesällä herneitä herkuksi. Ja ai että itse kasvatettu maistuu hyvälle ja luonto tykkää!
Maahiset ovat niin omavaraisia, että he louhivat kivenseinämistä oman vuorisuolansa. Keittiössä pikkumaahinen näyttäisi ratsastavan jättiläishiirellä, mutta jos muistat vielä, maahisten maailmassa ei kaikki ole sitä miltä näyttää. Tämä hiiri on oikeasti isoveli, joka leikkii muotonsa muuttaneena.
Perheen tärkeydestä!
Perheitä on monenlaisia ja kaikki ovat yhtä tärkeitä ja ainutlaatuisia! Maahiset kehottavat arvostamaan perhettä, vaikka joskus juuri se oma perhe voi ärsyttää kaikkein eniten. Perhe antaa voimaa ja tasapainoa arkisen aherruksen keskellä, ja perheellä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Perheen kesken vietetty aika auttaa perheenjäseniä oppimaan toinen toisiltaan tärkeitä asioita. Joskus perhe voi myös olla hyvä ihana ystäväporukka.
Maahisten perhekunta on suuri. Lapsia, serkkuja, isovanhempia ja kaukaisia sukulaisia kestitään Seitakivessä. Perheen kesken jaetaan kaikki ilon hetket ja yhdessä selvitään arjen tuomista haasteista. Perhekunnan vanhimpia arvostetaan suuresti, koska he tietävät loitsuja ja miten muututaan muurahaiseksi, hämähäkiksi tai jättitoukaksi. Vanhimmilta opitaan myös tärkeitä taitoja, kuten miten löydetään kultasuonia, runsaimmat hilla-apajat tai parannetaan sairaita eläimiä.
Meitä on moneksi ja onneksi näin on. Niin erilaisia kuin olemmekin meillä on myös paljon yhteistä. On tärkeää asettaa välillä itsensä toisten asemaan ja pohtia miltä toisista tuntuu. Maahiset kunnioittavat ja arvostavat erilaisuutta eikä maahisten perhepiirissä koskaan ylenkatsota ketään. Koska maahisten perhepiiri on iso, kaikkien erilaiset voimavarat ovat yhtä tärkeitä. Kaikki huolehtivat yhdessä maahislapsista ja eläimistä kunkin vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Seitakivessä on paljon hälinää, mutta elämä on tasapainoista ja siellä elellään sulassa sovussa.
Maahisväen keskuudessa on melko vanhanaikainen tapa jakaa työt: yleensä miespuoliset hoitavat korjaustoimet ja maatyöt, kun taas lempeät maahittaret pitävät huolta pienokaisista ja ruokahuollosta. Työnjako maahisten valtakunnassa on selvä. Kaikki työskentelevät yhteisen hyvän eteen omien vahvuuksiensa mukaan. Seitakivessä on paljon maahislapsia, ja kaikkia rakastetaan hellästi aivan yhtä paljon. Yhdessä keitetään ruoat, nyljetään linnut, siivotaan, puunataan ja huolehditaan yhteisestä ja yleisestä hyvinvoinnista.
Kiitollisuus
Kiitos ei ole kirosana. Seitakivessä kiitetään hyvästä perunasadosta, äitimaan antimista ja luonnon hyvinvoinnista – myös terveydestä ja katosta pään päällä kiitetään joka ilta ennen nukkumaan menoa. Seitakivessä siis juhlitaan usein. Kaikki onnistumiset ja opitut taidot ovat tärkeitä sekä juhlan ja kiitoksen arvoisia. Peräpeikko on kaikessa pelottavuudessaan Seitakiven kiitollisin hahmo. Koska sinä olet viimeksi kiittänyt itseäsi, kun olet oppinut jotakin uutta?
Suuri hurjan oloinen Perä-peikko on maahisten perheen jäsen. Eräänä päivänä kauan sitten maahiset löysivät sen eksyneenä ja nääntyneenä metsän syvyyksistä. Maahisten perhe otti tämän heikon peikon luokseen, ruokki ja hoivasi kuntoon. Siitä päivästä lähtien peikko on huolenpidostaan kiitollisena toteuttanut kolikon heittäneiden toiveet ja eräiden mielestä pelottanut pois pelottavalla ääntelyllään Avatirin pahansuovat kätyrit, jotka häiritsisivät Seitakiven rauhaa.
Leikin taika
Hippa, kuuropiilo, peili, kotileikit, tanssi, laulu ja pajupillien rakentaminen ovat maahislasten mielestä parasta puuhaa. Maahiset kehottavat lapsia leikkimään, koska ilman lasten leikkien ääniä maailma olisi kovin harmaa ja tylsä paikka. Lasten mielikuvitus on ihanan hersyvää, riemastuttavaa ja elämää rikastuttavaa. Kyllä ilonääniä maailmaan mahtuu!
Maahislasten lempipaikka on tietysti oma kolo. Maahislapset lepäävät lastenhuoneen risupesässä leikkiensä lomassa. Lasten suurinta herkkua ovat sammaltikkarit. Maahislapset ovat kovia leikkimään. Vaikka Seitakivi on yleensä täynnä riemukkaita leikin ääniä, täysikasvuiset maahiset iloitsevat jokaisesta leikkihetkestä, koska heidän mielestään leikki on paras opettaja.
Tasapaino ennen kaikkea. On tärkeää ottaa aikaa myös itselle, koska omalla hyvinvoinnilla on suuri merkitys tasapainoiselle onnelliselle elämälle. Mistä sinä saat riemua, iloa, hauskuutta elämääsi? Onko se metsälenkki, elokuvissa käyminen, matkustelu vai ajan viettäminen ystävien kanssa? Ota aikaa itsellesi, pukeudu kristalleihin ja ota suu täyteen hunajaa! Olet sen ansainnut!
Maahiset ovat vähän turhamaisia. He lepäilevät usein divaaneillaan itseään peilistä ihaillen ja hunajaansa maistellen. Turhamaisuutta pidetään monesti huonona piirteenä, mutta maahiset miettivät asian niin, että kaiken harmauden ja ahertamisen keskellä kannattaa välillä ympäröidä itsensä ihanilla, kiiltävillä asioilla ja juhlahumulla. Kaikki maahiset, rakastavat kauniita esineitä, kristalleja ja erityisesti juhlia. Juhlia vietetäänkin usein maahisten parissa tanner tömisten. Tällöin paikalle saapuu monesti kaukaisiakin sukulaisia, jopa Saanatunturin kupeesta saakka. Nyt siis tiedät, että jyrinä ja jytinä, jota täällä Lapinmaassa toisinaan voit kuulla, ei olekaan maanjäristystä, vaan maahisten iloisia karkeloita.
Puhtaudesta
On tärkeää pitää huoli omasta hyvinvoinnistaan ja puhtaudesta! Maahiset ovat joskus harmissaan, kuinka huonosti ihmiset pesevät hampaitaan ja miten takkuisiksi he päästävät hiuksensa. Ei sen niin kuulu mennä –sietäisivät hävetä – varsinkin jos syövät niin paljon sokeria ja senkin jälkeen vielä jättävät hampaansa pesemättä. Joskus maahismuorit pohtivatkin, että pitäisikö muutama ihmiskakara välillä napata vähäksi aikaa Seitakiveen puhtauskouluun. Oppisivat olemaan, kummalliset haisulit!
Maahisten perhe on erittäin tarkka puhtaudestaan, vaikka usein toisin on kuviteltu. Maan alla kun asuvat, niin sauna on heille hyvin tärkeä ja pyhä paikka. Siellä ei riehuta eikä temppuilla. Pesusta huolehtii yleensä isoäiti. Hän pesee ja harjaa kaikki pikkumaahiset tarkasti ja huolellisesti. Maahislapset saavat kunnon mäntysuopavaahtopesun kerran viikossa. Puhtoiset ja onnelliset kaverukset istuvat jo saunan orrella ja odottavat seuraavaksi tapahtuvaa hampaiden pesua, joka on maahislasten mielestä erityisen miellyttävää. On ihanaa pötkähtää sammalmättäälle nukkumaan putipuhtaana!
Maahiset rakastavat ahertamista. He touhuavat menemään päivästä toiseen, mutta yksi asia on varma. Herkkupäivän puolesta maahiset puhuvat aina, ja erityisesti aikuiset. Lapsimaahiset nauttivat eniten porkkanoista ja nauriista, mutta iän myötä maahisten herkkuhampaat kasvavat ja niitä alkaa kolottaa. Ei siinä ole mitään pahaa, jos herkuttelee yhtenä päivänä viikossa. Pysyy posket pyöreänä ja elämä makeana. Herkkupäivä ja hampaiden pesu. Sokeri ja aherrus. Tasapaino ennen kaikkea!
Maahisherra paistaa jo pyyhkeeseen kääriytyneenä maahisten rakastamaa omatekoista hillapötköä. Tämän superhyvän makkaraa muistuttavan herkun resepti on salaistakin salaisempi. Sen kuitenkin olemme saaneet tietää, että siihen tulee paljon hunajaa sekä hilla-marjoja. Siis tosi makea makkara, ja pötkö viikossa pitää Maahisen maireana!
Maahiset rakastavat erilaisuutta ja sen tuomaa monimuotoisuutta. Maahiset ovat erityisen iloisia siitä, että Seitakivi on vihdoin avattu ihmisille ja he pääsevät kuuntelemaan monien eri kansalaisuuksien puheensorinaa. Vieraat kielet kuulostavat maahisten korviin musiikilta. Seitakiven rauhoituttua maahislapset ja aikuiset opettelevat vieraita kieliä tonttujen opastuksella iltakaudet, ja vuosien saatossa ovat jo oppineetkin monia monituisia sanoja monista monituisista kielistä.
Maahisten kerroksessa voit tavata myös vierailulle tulleita norjalaisia peikkoja eli maahisten jäämeren serkkuja. Kun Norjan raja ja Pohjois-Ruotsin tunturit ovat niin lähellä Lappia, tulevat nämä villikot usein vierailulle maahisten perheeseen. Vieraanvaraisuus ja ihmeelliset uudet kielet kiehtovat suuresti maahisväkeä.
Vaikka maahisilla on hyvä kuulo ja he osaavat pitää huolen asumuksistaan, pitävät he erittäin tärkeänä, että asumuksien lähellä on vahtikoiria. Susista polveutuneita periuskollisia haukkuja. Maahisten ajatuksen herpaantuessa koirat pysyvät alati valppaina ilmoittamaan saapuvista vieraista.
Maahiset opettavat vahtikoirille mitä hauskimpia temppuja.
Ja eihän maahisten asumusto voisi olla ilman kunnon vahtia. Siitä huolehtii Taru-koira söpöine pentuineen.
Vakavaraisuus
Maahiset arvostavat vakavaraisuutta! Heidän mielestään säästäminen on yksi suurimmista hyveistä. Maahiset eivät halua olla riippuvaisia kenestäkään taloudellisesti, koska se veisi heidän mielestään aivan turhaa energiaa. Vakavaraisena on mukavampaa, kun saa touhuta mitä haluaa ja rakentaa ja nauttia työn lomassa elämästä. Maahiset kehottavat kaikkia ihmisiä myös kokeilemaan tavoitteellista säästämistä ja elämää.
Oikein syvällä kiveen louhitussa salaisessa kolossa, missä susi- ja kettuemot pentueineen vahtivat, voit nähdä maahisten kalleimmat aarteet. Arkun täydeltä kultakimpaleita, jalokiviä ja helmiä. Maahiset ovat kautta aikojen olleet tunnettuja aarteenetsijöitä. Hyvän hajuaistinsa avulla ei kullan löytäminen täältä Kittilän runsailta malmiesiintymisalueilta ole heille lainkaan vaikeaa.
Maailma on täynnä ikäviä olentoja, jotka haluavat hankaloittaa onnellisten elämää. Myös Tonttulassa, tässä taianomaisessa maailmassa on pahoja henkiä. Tontut tietävät niiden voiman, silti yhteistyöllä, varovaisuudella ja omaan sisäiseen tonttuun luottamalla selviät ikävien olentojen tiellesi aiheuttamista haasteista.
Seitakiven katossa liitelee Avariti. Avariti on Tonttulan pimeä voima, joka tarkkailee Tonttulan asukkaita, eikä siedä liikaa onnellisuutta. Jos olet löytänyt sisäisen tonttusi, tai lapsuuden ilosi, et saa antaa pelolle valtaa. Ole vahva ja luota itseesi, niin Avariti ei saa valtaa.
Keltanuttuisen Tontun Tarinassa Avariti teki loitsun, jolla estettiin ihmisten pääseminen Tonttulaan, mutta metsänväen yhdistäessä voimansa ja muutaman taikaperunan avulla loitsu saatiin purettua ja ihmisille palautettiin turvallinen pääsy Tonttulaan ja Seitakiveen. Nyt Avariti joutuu seuraamaan jähmettyneenä Seitakiven katossa ihmisten iloa ja tutkimisen ja oppimisen onnea ja sehän Avaritia ärsyttää jos mikä!
Luovuus
Luonnon materiaaleista pystyy rakentamaan melkein mitä vain. Tontut ovat taitavia rakentajia ja ovat muun muassa rakentaneet Tonttulan saunaan uudet lauteet, joulupukin reen ja Tonttulan pihakeinut. Rohkaisemme kaikkia olemaan rohkeita luomaan uutta. Eivät tontutkaan nuorina osaa rakentaa, mutta harjoituksella ja virheitäkin tekemällä heistä on tullut taitavia nikkareita.
Seitakiven tontuilla on monia touhuja. On pestävä pyykkiä, ommeltava vaatteita, hoidettava kanoja, lampaita, possuja ja lehmiä. Lahjapajassa on tontuilla niin kova touhu, että ihan väkisin tulee välillä uni.
Vanhimpien arvostus
Vanhimpia kunnioitetaan Tonttulassa erittäin paljon ja Iso vanha tonttu on yksi Tonttulan arvostetuimmista hahmoista. Häneltä ei vastaukset lopu. Is, vanha tonttu näyttää vain lepäilevän, mutta hän opastaa nuorempia tonttuja kunniapaikallaan ja onkin erittäin pidetty henkilö!
Iso vanha tonttu on ainoa, joka saa pyörittää arvokasta kasmasiinia – puimakonetta, jolla jyvät erotetaan akanoista. Ja eikun jyvät pusseihin ja keittiön puolelle suoraan luukusta.
Oikein tarkkaan kun katsot ympärillesi, voit nähdä seinienkin elävän. On monenlaista tonttua, jalanjälkiä ja korviakin, jotka kuulevat pienenkin kuiskauksen. Kaikkein tarkkasilmäisimmät löytävät seinälle piiloutuneen Keltanuttuisen Tontunkin.
Jäähyväiset jätettyäsi ulos mennessäsi voit vielä vilkuttaa iloisille pienille puumajassaan asuville maahisille.
Seitakiven salaiseen maailman pääset tutustumaan Tonttulan ohjatuilla retkillä.
MAMAMA Risuäitimaahinen
RUMPS Isäntä maahinen
LONK Vanha vaimo maahinen
PAPS Uusi vaimo
LII Lonkin tytär
VERT Papsin poika
KUOPS Papsin poika (hiiri)
MAAN Isoisoisoäiti
KERT Rumpsin sisar
REPS Rumpsin veli
TEPS & HEPS Papsin kaksoispojat (nukkuvat pesässä)
HERT Papsin tytär
KURT Papsin poika (tunnelissa)
HÖMS Rumpsin aikapoikaveli
MART Isoäiti (pesee lapsia)
KENK Isoveli (lonkin poika, paistaa hillapötköä)
MIKS & HANK Papsin poikia (orrella)
VIKS, TUIS, HOST, TÖPS, REKS Papsin poika (padassa)
TEKIJÄT JA TOTEUTTAJAT
Päävastuu: Päivikki Palosaari / Hullu Poro
Ideointi ja tarinan käsikirjoitus: Marja Färlin
Sisustus ja somistus: Marja Färlin
Maahisperhe: Marja Färlin
Valosuunnittelu ja toteutus: Marja Färlin
Ulkoasu ja sisäosan taiteelliset rakenteet: Kimmo Takarautio
Maalaustyöt: Kimmo Takarautio
Kirvesmiestyö ja betonikuvanveisto: Virgilijus Miniotas
Äänitoteutus: Jarmo Hujanen / Hullu Poro
Seitakivi valmistui vuonna 2018, mutta sen avajaisia vietettiin syksyllä 2019. Seitakivi on rakennettu kahteen kerrokseen, jossa yläkertaa hallitsevat maahiset ja alakertaa tontut. Molempiin kerroksiin on rakennettu erinäisiä huoneita, jossa kuvataan maahisten ja tonttujen lempiaskareita. Seitakivellä on myös äänitehosteet, jotka saavat kiven puhumaan ja soittamaan musiikkia. Seitakiven sisällä olevat yksityiskohdat ovat kaikki käsintehtyjä.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
1. Kahvila-Ravintola Tonttula
Info, vastaanotto, lipunmyynti, matkamuistomyymälä
Tonttulassa on ikuinen joulu. Sen huomaa heti astuttuaan sisään Tonttulan päärakennukseen.
Kahvila & Ravintola avoinna päivittäin klo 10 – 16.
2. Hotelli Taivaanvalkeat
Hotelli Taivaanvalkeissa on Lapintuoksuista ylellisyyttä.
Persoonalliset ja viihtyisät huoneet henkivät talon kotoisaa, lämpöistä tunnelmaa. Sisustuksessa on hyödynnetty paljon esimerkiksi ryijyjä ja raanuja.
3. Kotitalo – Country House
Viihtyisä ja tunnelmallinen erillinen Country sopii pienemmän ryhmän majoitustilaksi.
5. Aurora Pyramidit
Nauti taivaankannen kaudeudesta ja vietä ylellinen yö Aurora Pyramideissä.
Pyramidit tuovat luonnon voimien tasapainoa ja energiaa yöpyjälle.
6. Revotulikota
Kaksi kerroksinen Revontulikodassa on mahdollisuus yksityisiin tilaisuuksiin, syntymäpäiväjuhliin, hääjuhliin, yritystilaisuuksiin ja virkistäytymiseen.
Revontulikodan alakerran lämmöstä löydät tulipaikan ja pöydät 40 henkilölle.
Kodassa on lattialämmitys ja wc-tilat
7. Rantasauna
Perinteinen, hirsinen rantasauna on alunperin vanha tukkilaiskämppä. Rantasauna on hirsineen siirretty Pallasselän savottakylästä 1995. Se sijaitsee Ounasjoen rantatörmällä Tonttulan Elämyskylän maalaismiljöössä. Saunan lauteille mahtuu jopa 15 saunojaa kerralla ja suuri puukiuas antaa lempeät löylyt.
8. Rantariihi
Saunan viessä olevassa rantariihessä on mukava jatkaa iltaa takkatulen ääressä nauttien vilvoittavat juomat tai jopa ruokailla.
Riihi toimii myös viihtyisänä pukutilana saunan pienen takkahuoneen lisäksi. Tunnelmallisesta riihestä avautuu kaunis jokimaisema.
9. Kanala
”Tirppamiinat”eli Tonttulan kauniit kanat ovat kääpiökanan ja silkkikanan risteytyksiä. Ne rakastavat piharatamoa ja niillä kaikilla on ihan omat hullunkuriset kanatuksensa, Pikku-Musta niminen kana on kaikkein kiinnostunein ihmisistä ja tykkää joskus leikkiä piilosta.
Räyhä Repen Tonttulaan salakuljettamista kananmunista syntyi kauniita pitkäsulkaisia, kirjavia kanoja ja yksi ylväs kukko. Kanojen munista tehdään pannukakkuja, joita tontut rakastavat niin paljon, että Tonttulassa on melkein joka päivä pannukakkupäivä.
10. Temppeli
Tonttulan sympaattinen temppeli sijaitsee Tonttulan Elämyskylän pihapiirissä johon kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa!
Häät, kihlajaiset, muistotilaisuudet, ristiäiset, nimiäiset suunnitteilla? Ota ihmeessä yhteyttä Hullu Poron myyntipalveluun ja suunnitellaan yhdessä mieleenpainuva tilaisuus teille.
11. Sepän paja
Tervetuloa tutustumaan uuteen Wanhan ajan tyyliin tehtyyn Sepän pajaan.
Tiedätkö mitä kaikkea näillä työkaluilla ja tavaroilla on ennen vanhaan tehty?
Tonttulan tarinasta voit luke lisääKeltanuttuisen Tontun tarina- sekä Keltanuttuinen Tonttu ja Seitakiven salaisuus -kirjoista! Voit ostaa molemmat Tonttulan kahvilasta tai tilata verkkokaupasta www.hulluporo.fi/webshop
12. Näkki
13. Kullahuuhdonta
Kullanhuuhdontaan erikoistunut tonttu opastaa tämän lappilaisen perinteen saloihin – ehkä löydät oma hippusen!
Lisämaksullinen ohjelma. Lue lisätietoja tästä
14. Yrittitarha
Metsätontun lempipuuhia on luonnonyrttien kerääminen ja niiden jalostaminen ihmisille hyödyksi.
Yrttipellolla käyskennellessäsi voit vaikkapa maistella lipstikkaa, kuminaa, vainonputkea tai minttua ja oppia millaista parantavia rohtoja yrteistä saadaan.
15. Tonttupolku
Elämysmetsän piiloissa tontut puuhastelevat omia juttujaan. Onnekas kulkija löytää tontun tuvan tai piilonkolon. Polku johdattaa vieraan tonttumaailman salaisimpaan paikkaan, Tonttulan Piiloon.
16. Hiisi
Varo Hiisiä! Jos hiisi suuttuu metsässä öykkäröivälle ja roskaavalle ihmiselle, saattaa se laittaa ihmisen kiertämään päämäärättömästi ympyrää metsässä, löytämättä koskaan oikeaa suuntaa kotiin. Hiisi saattaa myös napata huonosti käyttäytyvän ihmisen lapsen lemmikiksi ja pitää sitä luonaan kunnes kyllästyy ja palauttaa lapsen.
Hiidet vieroksuvat kaikkea työtä, eivätkä peseydy koskaan. Niiden tunkkaisista repaleisista kauhtanoista roikkuu kankaanpalasia ja langanpätkiä, jotka viistävät maata hiisien laahustaessa maillaan.
Metsähiidet asuvat Tonttulan metsän keskellä hiidenlinnoissa, jotka ovat ihmisten silmissä kivikasoja. Hiidenpolut muistuttavat muurahaisten polkuja. Hiisi voi myös maastoutua ja ottaa muurahaisen muodon. Muurahaispesä on varma merkki hiidenlinnan läheisyydestä.
Hiidet elävät tämän ja tuonpuoleisen välimailla. Vaikka hiidet ovatkin ilkimyksiä, antavat ne nukkuvan ihmisen olla rauhassa maillaan, sillä silloin ihminen on kuin hiisi – kahden todellisuuden rajamailla. Hiidet suojelevat metsässä rauhassa kulkevaa ihmistä pedoilta.
17. Tonttulan Piilo
Elämysmetsän polku johdattaa vieraat tonttumaailman salaisimpaan paikkaan, Tonttulan Piiloon.
Tonttulan Piilossa sijaitsee Piparkakkutalo, Tonttukoulu ja Tiedon Tupa
*Tämä on loistava paikka napata kuva – jaa muistosi #elvesvillage, jotta voimme nähdä ihanat kuvasi!
18. Karhutuoli
Seilori-Seppä Tontun tekemä Karhutuoli seisoo majesteetillisen näköisenä sammaleisessa metsämaassa. Pyhänä ja palvottuna pidetyn eläimen piirteet ovat kuin oikean otson, ja karhun syliin on hyvä upota istumaan. Penkki tuntuu ensi alkuun hieman kovalta takapuolen alla, mutta hetken päästä tuntuu kuin tuolia pehmustaisi paksu pehmytkarvainen tyyny. Istujalle tulee myös turvallinen olo, onhan hän nyt metsän valtiaan ja kuninkaan, karhun, syleilyssä.
19. Seitakivi
Tonttulan polkuja Piiloa kohti astuessasi, näet suuren kiven, minkä päällä on joskus kauan sitten kasvanut jättiläiskuusi.
Seitakiven järkälemäinen ovi aukeaa narahtaen. Astu rohkeasti sisään, kohtaat jotain ennenkokematonta ja jännittävää.
*Tämä on loistava paikka napata kuva – jaa muistosi #elvesvillage, jotta voimme nähdä ihanat kuvasi!
20. Joulupukin menopelit
Joulupukin menopelit
Höpsökopteri, Petterin reki, 200 vuotta vanha pyörä ja lahjareki
21. Seimiaitta
Seiminäyttelyn löydän Tonttulan navetasta
22. Lampaat
Tonttulan Päkäpäät eli Äiti-Päkä ja kaksoset arkajalka Nipsu ja villikkompi Nöpsö rakastavat ruokaa. Lampaiden lempiruokaa on maitohorsma, leipä, juurekset, eritoten porkkana.
23. Pihapelit
Tonttulassa on lupa leikkiä, pelata ja seikkailla! Keinu, liukumäki ja Tonttulan vene kutsuvat lapset leikkimään. Tonttulan pihalla Tonttulan iso shakkipeli.