Varaa majoitus

Tonttulan eriskummallinen talvipäivä

Oli kirpeä pakkaspäivä Tonttulassa, juuri ennen joulun ruuhkaisinta kiireaikaa. Aurinko paistoi matalalta, kohta se painuisi horisontin taakse ja alkaisi kaamos, arktinen yö.

Puut värjäytyivät oransseiksi ja kaikkialla oli huurteista ja kaunista. Tonttulan miljoonat jouluvalot oli jo sytytetty viikkoa aikaisemmin, kun juhlittiin Seilorisepän kotiintulojuhlaa.

Tonttulan eläimet oli ruokittu ja tontuilla oli tuumaustauko.

Tuumaustauko päätettiin yhteistuumin viettää pulkkailemalla raikkaassa ulkoilmassa, koska sen jälkeen päiväruoka ja lepo maistuisivat molemmat paremmalta.

Keltanuttuinen tonttu ei halunnut tällä kertaa liittyä muiden tonttujen seuraan, sillä hänellä oli pahamieli ja hän mökötti, hän olisi vain halunnut leipoa pipareita piparkakkutalossa, koska herkkuhammasta kolotti niin kovin.

Keltanuttuinen tonttu jäi piparkakkutaloon kiukuttelemaan ja leipomaan rauhassa, kun pikku tontut ymmärtäväisesti kohauttivat harteitaan ja suuntasivat kohti pulkkamäkeä.

”Saahan Keltsikin joskus mököttää, sehän on vain tunne”, he juttelivat kulkiessaan.

Lunta ei ollut vielä kinoksiksi asti, mutta Tonttulan pihamaan kummun päälle oli kerääntynyt runsaasti lunta ja se oli siis oivallinen pulkkamäki. Pikkutonttujen ilon kiljahdukset kuuluivat Tonttulan keittiöön asti, jossa keittäjä tonttu Horsmankukka myhäili iloisena.

”Kohta sieltä tullaan sisälle nälkäisenä kuin metsän peikot” hän mietti mielessään ja hämmensi keittokattilaa.

Ei kulunut vartti tuntiakaan, kun Tonttulan kello kilahti, ulko-ovi rävähti sepposen selälleen ja pikkutöppösten äänet täyttivät salin.

”Voi Tonttukauha sentään! Horsmankukka auta! Nyt on suurhässäkkä!”

”Hälytä Keltanuttuinenkin paikalle, nyt tarvitaan apua!!”, huusivat pikkutontut kuorossa.

”Mitä ihmettä on oikein tapahtunut?”, kysyi Horsmankukka.

Pikkutontut kertoivat minkä hengästykseltään pystyivät, että he olivat olleet porukalla laskemassa mäkeä, kun maa oli nielaissut kaksi tonttua sisäänsä, peikkojen tekosia varmasti.

Horsmankukka passitti kaksi tonttua hakemaan Keltanuttuista Tonttulan Piilosta apuun, samalla kun pelastusoperaatiota alettiin suunnittelemaan.

Osa tontuista haki lapioita ja köyttä tallista ja osa lyhtyjä ulkoaitasta. Keltanuttuinen saapui myös hengästyneenä paikalle ja pelastustöihin lähdettiin totisena.

Pikkutontut juoksivat kiireen vilkkaa kohti pihakumpua, Keltanuttuinen ja Hormankukka kintereillään.

”Täällä, täällä, täällä se tapahtui!
Täällä maa nielaisi ne!”, pikkutontut huusivat järkyttyneinä.

Keltanuttuinen tonttu ja Horsmankukka katsoivat toisiaan ja repesivät hersyvään nauruun! He nauroivat kaksinkerroin pihamaalla ja sille ei ollut tulla loppua.

Pikkutontut suuttuivat ja kysyivät  ”Mitä hauskaa tässä nyt on? Haluatteko maan nielaisevan meidät kaikki?!”

”Ei, ei, ei..” Horsmankukka sanoi. ”Keltsi, kerrotko sinä?”

Keltanuttuinen tonttu hymyili ja alkoi kertomaan.

”Joka kesä me kerätään valtavat määrät voimayrttejä ja marjoja ja joskus etelästä tilataan kuorma-autollinen omenoitakin. ”

Pikkutontut katsoivat hölmistyneenä Keltanuttuista tonttua ja Horsmankukka jatkoi: ” Sitten me tehdään niistä hilloa, mehuja, siirappeja ja marmelaadeja ja säilötään ne tuonne.

Se on Tonttulan maakellari.”

Keltanuttuinen tonttu avasi maakellarin oven, jonne ihmisiltä oli pääsy kielletty. Maakellariin johti kiviset, jyrkät rappuset, mutta lyhdyt valaisivat seiniä mukavasti, eikä tonttuja pelottanut.

 

Tontut kävelivät kellariin, josta kaksi maan nielaissua tonttua löytyi, naamat mustana -mustikkahillosta.

Kaikkia nauratti niin kovin!

”Tulkaahan jo pois täältä aarrekammiosta!

Kaikki tontut saavat ottaa mukaan omenamehupullon. Eiköhän nyt olekin aika maistaa porukalla Tonttulan jouluista omenaglögiä?

Niin ja Keltanuttuinen olikin ehtinyt paistaa aikamoisen kasan pipareita glögille kyytipojaksi.”  Horsmankukka totesi iloisesti.

 

Ja niin päättyi se Tonttulan dramaattinen ja eriskummallinen talvipäivä melko makoisasti.

Eikä kellään enää kiukuttanut, eikä kenenkään herkkuhammasta enää kolottanut.

Teksti: Pirita Laru 19.11.2020