x

Varaa majoitus

x

Tee pöytävaraus

Voitte tehdä ennakkoon pöytävarauksen oheisesta varauskalenterista max 8:lle henkilölle. Mikäli teitä on enemmän kuin 8 tai useampaa ryhmää, niin ottakaan yhtyettä myyntipalveluumme sales@elvesvillage.fi

Varaus kirjataan varaajan nimellä. Mikäli haluatte varauksen yrityksen/yhdistyksen nimelle, lisätkää tieto ”Klikkaamalla tästä voit lisätä lisätietoja” kohtaan.

Huom! Kalenterin kautta tehty varaus on aina vahvistettu ja voimassa tietojen syötön jälkeen, vaikka sähköpostivahvistusta ei tulisikaan. Osa vahvistusviesteistä voi jäädä roskapostiin.

Ravintola Tonttula

x

Varaa ohjelma

Loading...

Tarinoita Mukkalan Kallesta

Tarinoita Mukkalan Kallesta

Taivaanvalkeiden pihapiiri edustaa vanhaa suomalaista perinne rakentamista. Pihapiirin hirret ja talojen kalusteet ovat aidosti antiikkia, mutta ne eivät vain ole vanhentuneet Kittilän Könkäällä, vaan niitä on siirretty alueelle vuonna 1993 alkaneen Taivaan Valkeiden rakentamisen jälkeen. Taivaan Valkeiden rakentaminen alkoi 1993 ja se jatkuu edelleen.

Vuonna 1995 juhlittiin Taivaanvalkeiden avajaisia, silloin vihittiin elämyskeskus Taivaanvalkeat käyttöön ja pihapiirin kaksikerroksiseen hirsitaloon muutti silloin myös Päivikki Palosaari kahden tyttärensä kanssa.

Pihapiirissä vuoteen 1993 asti oli vain tuo pieni Mukkalan Kallen hirsitalo, vielä pienemmän hirsisen navetan kanssa. Mukkalan Kalle, Kalle Palosaari oli Päivikin isoisän serkku. Kalle oli leski ja lapseton. Vanhuuden lähestyessä hän luovutti omaisuutensa, talonsa ja peltonsa Päivikin isälle elatusta vastaan. Päivikin perhe, huolehti Mukkalan Kallesta hänen elämänsä ehtoolla.

Kalle Palosaarella oli monta lempinimeä, se kertonee jo persoonasta paljon

Kalle sai Mukkala lisänimensä siitä, että teki talonsa joen mutkaan, Mukkalaan. Mukkalaksi Päivikin suku paikkaa vieläkin kutsuu. Kalle rakasti joen mutkassa sijaitsevaa kotiaan niin paljon, että kun suur tulva oli kerran tuloillansa ja kyläläiset valmistautuivat evakkoon, Kalle se ei hättäillyt. Kallea kehotettiin monta kertaa pakenemaan kotoaan, mutta vastaukseksi hätäilijät saivat ”Mie sen Mukkalasta lähe, ennenkö tyyny kastuu.” Kalle ei lähtenyt ja tulva ei koskaan ylettynyt Kallen kotiin, saatikka tyynylle asti. Myös vuoden 2005 suurtulva säästi Kallen kodin.

Mukkalan Kalle oli postimies, hän jakoi postia, Pokkaan. Pokkaan on Könkäältä 60 kilometriä matkaa ja kerran,kaksi viikossa Kalle vei postin Pokkaan, kesällä jalkaisin ja talvella porolla, siksi Kallesta tuli Posti-Kalle.

Kalle oli sitkeä lapin mies, joka ei koskaan käynyt lääkärissä

Kerran Kalle tuli tuskissaan mäen päälle ämmilään, Päivikin isoäidin luo. Kalle kirosi poskeaan. Poskeen sattui niin vietävästi. Päivikin Katri-ämmi totesi sen luultavasti olevan hammassärkyä. Kalle hermostui niin vietävästi ja oli lähdössä jo ovet paukkuen kotiinsa takasin. Katri-ämmi kysyi suivaantumisen syytä johon Kalle sanoi, että ei niin pientä luun kappaletta, voi särkeä niin paljon! Katri-ämmi tiesi kinaamisen olevan turhaa, antoi lääkkeeksi hienonnettua neilikkaa ja pyysi hieromaan sitä kipeään kohtaan. Kalle lähti mäen päältä kotiinsa ja hän ei valittanut hammastaan enää koskaan. Kalle ei käynyt koskaan siis hammaslääkärissäkään.

Kerran Mukkalan Kalle tuli taas ämmilään kyläilemään. Ämmilässä oli ruokapöydässä keskustelun aiheena vastikkään keksitty penisiliini. Penisiliini oli kuulemma sodan aikoihin keksitty ihme lääke, lääke joka oli tehty homeesta ja joka vei kivut ja säryt pois. Keskustelut keskusteltiin ja Kalle lähti kotiinsa. Kotiin tultuaan Kalle muisti, että hänellä oli navetan vintillä ”oikhen sopivan vanhaa kuivaalihhaa, oikhen somasti homheista”. Kalle haki homeiset lihat vintiltä, keitti niistä sopan ja söi sen sopan. Kalle kärsi monta päivää kipeästä hulivattasta ja päätti sen jälkeen, että ”saavat mokomat ryökäleet pittää homelääkkeensä. Humpuukia koko penisiliini”

Kalle oli kovin tarkkanäköinen mies, kylilläkin ihmeteltiin kun Kallelle ei koskaan tullut edes ikänäköä. Mukkalan Kalle kertoi, että hänellä oli omat konstinsa tarkkanäköisyytensä säilyttämiseen. Joka aamu Kalle heräsi. Kalle puuhaili aamutoimensa ja kävi aamupissalla. Aamupissan Kalle otti talteen. Omalla aamupissallaan Kalle pesi silmänsä joka aamu ja Kalle ei koskaan tarvinnut silmälaseja.

Kalle Palosaari kuoli 85-vuotiaana 31.12.1959, samana päivänä pikku- Päivikki täytti kolme vuotta. Kun Kallen kuolin uutinen ilmoitettiin kunnanlääkäri Peltoselle, viisas Peltonen totesi, että jos mies on elämänsä elänyt lääkärissä käymättä, ei hän tarvitse lääkäriä kuolleenakaan ja kirjoitti kuolintodistuksen vainajaa näkemättä.

Päivikki asui Mukkalan Kallen talossa tyttäriensä Piritan ja Riikan kanssa 1995-2005. Vuonna 2005 valmistui Päivikin uusi koti Blueberry Villa Tottulen taikametsän taakse.

 

Kirjoittanut: Pirita Laru (lähde: Iris Palosaari)